Tällä sivulla kerrotaan ilmastolain vaiheista. Lain valmisteluun liittyvää virallista materiaalia ja aikatauluja on koottu myös valmistelua koordinoineen ympäristöministeriön sivuille sekä eduskunnan sivuille.
2008
Keskustelu ilmastolaista käynnistyi kevättalvella 2008, kun Polttava Kysymys -koalitio aloitti kampanjan ilmastolain säätämiseksi. Kampanja sai taakseen suomalaisten tuen, ja vuosien varrella kansalaiset muun muassa lähettivät yli 40 000 ilmastolakipostikorttia kansanedustajilleen pyytäen heiltä tukea ilmastolaille.
Jo saman vuoden syyskuussa alkoi eduskunnassa tapahtua ilmastolain ympärillä. Syyskuussa kansanedustajien palatessa töihin kesätauolta eduskunnassa tehtiin jopa kaksin kappalein ilmastolakialoitteita, joiden ensimmäisiä allekirjoittajia olivat Tanja Karpela (kesk) ja Annika Lapintie (vas). Lisäksi eduskunnassa jätettiin neljä kirjallista kysymystä, jotka käsittelevät ilmastolakia. Kysymykset jättivät kansanedustajat Raija Vahasalo (kok), Eero Heinäluoma (sd) yhdessä Bjarne Kalliksen (kd) kanssa, Annika Lapintie (vas) sekä Pertti Salolainen (kok.)
Ympäristövaliokunta totesi ilmasto -ja energiastrategiaa käsitellessään, että ilmastolakityyppisen instrumentin hyötyjä ja haittoja tulisi jatkossa selvittää. Myös talousvaliokunnan mietinnössä suositeltiin asiantuntijaelimen perustamista ja todettiin, että tämän työ voisi olla pohjana mikäli ilmastolain mahdollisuuksia Suomessa arvioitaisiin.
2009
Valtioneuvosto suositteli ilmasto- ja energiapoliittisessa tulevaisuusselonteossaan ilmastolain hyvien ja huonojen puolien sekä Suomen oloihin soveltumisen selvittämistä. Ympäristövaliokunnan selonteosta antamassa lausunnossa korostettiin ilmastolain selvitystarpeita. Lisäksi ympäristövaliokunta korosti lausunnossaan koordinaation ja lyhyen aikavälin toiminnan merkitystä.
2010
Ympäristöministeriö nosti ilmastolain yhdeksi seuraavan hallituskauden merkittäväksi kysymykseksi oman hallinnonalansa tulevaisuuskatsauksessa, jossa linjataan, että Suomen olosuhteisiin sopivan ilmastolainsäädännön tarve selvitetään ja sen valmistelu käynnistetään tarvittaessa. Siinä myös todettiin, että tiukkojen vuosittaisten EU:n jäsenmaille kohdistettujen vähennystavoitteiden toteutus edellyttää myös toimivaa Suomen olosuhteisiin sopivaa ilmastolainsäädäntöä, jossa on määritelty tavoitteet ja vastuut toimijoille erityisesti päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden toimien ja kansallisen koordinaation osalta.
2011
Vuosi oli tärkeä merkkipaalu ilmastolain matkalla: pitkien hallitusneuvottelujen päätteeksi ilmastolaki kirjattiin Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmassa todetaan, että ”– hallitus valmistelee esityksen ja tekee erillisen päätöksen ilmastolain säätämisestä ohjaamaan päästökaupan ulkopuolella syntyvien päästöjen vähentämistä.”
2012
Ilmastolain valmistelu alkoi. Ympäristöministeriön tilaama esiselvitys kansallisen ilmastolain säätämismahdollisuuksista julkaistiin kesäkuussa. Selvityksen mukaan ilmastolain avulla voidaan tehdä ilmastopolitiikasta nykyistä johdonmukaisempaa ja läpinäkyvämpää. Ympäristöministeriö järjesti ensimmäisen sidosryhmätilaisuuden ilmastolaista lokakuussa. Seminaarissa pohdittiin sitä, millainen kansallinen ilmastolaki voisi olla ja mikä olisi sen rooli suhteessa muuhun lainsäädäntöön.
Myös vasta perustettu ilmastopaneeli, jonka tarkoitus on tuottaa monitieteellistä tietoa ilmastopolitiikan tueksi, julkaisi oman selvityksensä ilmastolaista vuoden loppupuolella. Paneelin mukaan Suomeen tarvitaan vahva ilmastolaki, joka tekisi ilmastopolitiikasta johdonmukaisempaa, läpinäkyvämpää ja tuloksellisempaa.
2013
Ilmastolakia alkoi valmistella virkamiestyöryhmä, jossa oli edustus keskeisistä ilmastoasioihin liittyvistä ministeriöistä. Työn poliittisesta ohjauksesta ja linjauksista vastasi hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan ministerityöryhmä, johon alkuperäisessä kokoonpanossaan kuuluivat elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, ympäristöministeri Ville Niinistö, puolustusministeri Carl Haglund, liikenneministeri Merja Kyllönen, sisäasiainministeri Päivi Räsänen ja työministeri Lauri Ihalainen.
Sidosryhmien kuulemisia jatkettiin syksyisillä aamukahvitilaisuuksilla ja sidosrymäseminaarilla.
2014
Ilmastolaki otti suuria harppauksia kohti lopullista muotoaan kevään 2014 aikana. Ilmastolain luonnos hallituksen esitykseksi julkaistiin 11.2.2014, ja sitä koskeva lausuntokierros päättyi 11.3.2014 Lausuntoihin voi perehtyä hankerekisterissä hankenumerolla ”YM010:00/2012”. Lausuntokierroksen jälkeen energia- ja ilmastopolitiikan ministerityöryhmä jatkoi neuvotteluita laista.
Valtioneuvosto hyväksyi hallituksen esityksen ilmastolaiksi 5.6.2014, ja lakiesitys siirtyi eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunnan lähetekeskustelussa 10.6.2014 hallituksen esitys lähetettiin ympäristövaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, liikenne- ja viestintävaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan ja talousvaliokunnan oli annettava lausunto.
Lausuntovaliokunnista sai työnsä päätökseen syksyllä perustuslakivaliokunta sekä liikenne- ja viestintävaliokunta. Perustuslakivaliokunta totesi päätöksessään, että ehdotettu ilmastolaki voidaan säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Myös liikenne- ja viestintävaliokunta päätyi lausunnossaan puoltamaan lakiesitystä: ”Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa esityksen hyväksymistä – -.”
2015
Tammi- ja helmikuun aikana lausuntovaliokunnista myös talousvaliokunta sekä maa- ja metsätalousvaliokunta saivat lausuntonsa valmiiksi. Ympäristövaliokunnan saatua kaikki neljä lausuntoa se pystyi valmistelemaan oman mietintönsä, jonka pohjalta eduskunta sitten äänestäisi. Ympäristövaliokunta asettui mietinnössään ilmastolain taakse, ja ilmastolakiesitys oli valmis etenemään kohti eduskunnan täysistunnon käsittelyä.
Keskiviikkona 25. helmikuuta 2015 ilmastolaki tuli täysistunnon ensimmäiseen käsittelyyn. Käsittely sujui ilmastolain kannalta myönteisessä hengessä: selvä enemmistö edustajista ilmaisi puheenvuoroissaan tukensa lakiesitykselle, vain perussuomalaiset olivat esitystä vastaan.
Perjantaina kuudes helmikuuta 2015 koitti vihdoin historiallinen päivä: eduskunta hyväksyi ilmastolain äänin 150-33.