Yli kolmenkymmenen kansalaisjärjestön ja yhteisön Polttava Kysymys -ilmastolakikampanja on erittäin tyytyväinen eduskunnan päätöksestä säätää Suomeen ilmastolaki. Lailla vahvistetaan Suomelle sitova tavoite ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja edistetään ilmastopolitiikan avoimuutta.
Eduskunta äänesti laista ympäristövaliokunnan mietinnön pohjalta täysistunnossaan tänään 6.3. Ilmastolain puolesta äänesti 150 kansanedustajaa. Lakia kannatti enemmistö kaikkien hallitus- ja oppositiopuolueiden eduskuntaryhmistä perussuomalaisia lukuunottamatta.
Ilmastolaissa asetetaan Suomelle sitova tavoite vähentää ilmastopäästöjä vähintään 80% vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Laki luo Suomeen tehokkaan suunnittelu- ja seurantajärjestelmän, jonka puitteissa hallitus ja eduskunta päättävät vaalikausittain konkreettisista toimista päästöjen vähentämiseksi ja seuraavat niiden toteutumista vuosittain. Suunnitelmista on lain mukaan tehtävä myös vaikuttavuusarviot.
Järjestöjen ja asiantuntijalausuntojen mukaan laki lisää eduskunnan painoarvoa ilmastopolitiikan päätöksenteossa. Ilmastolaki parantaa ilmastopolitiikan valmistelun avoimuutta ja velvoittaa valmistelijoita kuulemaan laajasti myös kansalaisia ja yhteiskunnan eri toimijoita. Jatkossa ilmastopolitiikan suunnitelmat julkaistaan kommentoitaviksi jo ennen lopullista päätöksentekoa.
“Ilmastopolitiikkaa on pitkään tehty suljettujen ovien takana eikä päätöksistä ole voinut käydä aitoa keskustelua. Ilmastolain myötä kansalaiset otetaan paremmin mukaan päätöksentekoon. Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii niin isoja muutoksia yhteiskunnassamme, että tällainen avoimuuden ja demokratian vahvistaminen on todella tärkeää”, kommentoi Polttava Kysymys -kampanjan koordinaattori Hanna Hakko.
Kaikki järjestöjen tavoitteet eivät vielä toteutuneet ilmastolaissa. Ilmastotieteellisen tiedon mukaan päästövähennystavoitteen tulisi Suomen kaltaisissa maissa olla vähintään 95 % vuoteen 2050 mennessä. Laki olisi ollut vahvempi, jos siihen olisi sisällytetty välitavoitteita. Lain käytännön toteutuksesta pääsee vastaamaan kevään vaaleissa valittava uusi eduskunta.
”Ilmastolaki avaa uuden aikakauden ilmastopolitiikassa ja asettaa sille vähimmäisvaatimukset. Seuraavalla eduskunnalla on kaikki mahdollisuudet ryhtyä nopeisiin toimiin lain toteuttamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Suomalaiset ovat monesti ilmaisseet odottavansa poliitikoilta ripeitä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, joten viivyttelyyn ei ole mitään syytä”, sanoo Leena Kontinen Maan ystävistä.
Kampanja ilmastolain puolesta käynnistyi vuonna Polttava Kysymys -koalition aloitteesta. Viime vuonna tehdyssä Taloustutkimuksen kyselyssä 79% suomalaisista ilmoitti kannattavansa ilmastolain säätämistä. [1]
Lisätiedot:
Hanna Hakko, kampanjakoordinaattori
044 576 9999, etunimi.sukunimi@maanystavat.fi
[1] Tiedot Taloustutkimuksen kyselystä: http://www.polttavakysymys.fi/?p=550
Polttava Kysymys on 34 eri järjestön ja yhteisön ilmastolakikampanja vuosittaisten, laillisesti sitovien ja ilmastotieteeseen perustuvien päästövähennysten puolesta. Siihen kuuluvat Allianssi, Attac, BirdLife Suomi, Helsingin nuorten ja opiskelijoiden YK-yhdistys, Kirkon ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Demarinuoret, Greenpeace, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Ilmastovanhemmat, Kepa, Kirkon ulkomaanapu, Kommunistinen Nuorisoliitto, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, Lapin yliopiston ylioppilaskunta, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Oulun yliopiston ylioppilaskunta, Plan Suomi Säätiön Lastenhallitus, Plan Suomi Säätiö, Ekokauppa Ruohonjuuri, Sosialidemokraattiset opiskelijat, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen ylioppilaskuntien liitto, Sähköautot.fi, Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Turun yliopiston ylioppilaskunta, Vasemmistonuoret, Vasemmisto-opiskelijat, Vegaaniliitto, Vihreä Elämänsuojelun Liitto ry, Vihreiden Nuorten ja Opiskelijoiden liitto, WWF ja Åbo Akademis Studentkår.