Pitkän odotuksen jälkeen eduskunta pääsi viimein keskustelemaan ilmastolaista täysistunnossaan 25.2. Keskustelun pohjaksi ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen esitteli valiokunnan mietinnön, jossa todettiin ilmastolain tuovan monia parannuksia Suomen ilmastopolitiikkaan. Valiokunta ehdotti mietinnössään eduskunnalle ilmastolain hyväksymistä.

Lain ensimmäisessä eduskuntakäsittelyssä monet kansanedustajat asettuivat samalla linjalle ympäristövaliokunnan kanssa. Kokosimme tähän eduskunnan keskustelusta nostoja eri puolueiden kansanedustajien puheista ilmastolain puolesta:

Martti Korhonen (vas): Ilmastolaki tekee suunnittelusta lakisääteistä ja parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä, pitkäjänteisyyttä ja siten myös ennustettavuutta. Se vahvistaa eduskunnan roolia ja parantaa kansalaisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon.

Sanni Grahn-Laasonen (kok., ympäristöministeri): Niin kuin todettua, ilmastolakiehdotuksen tarkoituksena on luoda pohjaa sille pitkäjänteisyydelle, avoimuudelle ja kustannustehokkaan ilmastopolitiikan suunnittelemiselle ja toteuttamiselle. Ilmastolaki välittää myös kansainvälisellä tasolla viestiä Suomen edelläkävijyydestä ja sitoutumisesta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Ilmastolain säätäminen tänä vuonna on tämän perusteella hyvin linjassa niiden pyrkimysten kanssa, joilla tähdätään kattavan kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseen Pariisissa tämän vuoden lopulla.

Ville Niinistö (vihr.): On selvää, että ilmastolaki on meille kansallisesti väline tehdä fiksummin, laajemmin läpi koko yhteiskunnan niitä päästövähennystavoitteita, joilla päästään aidosti semmoiseen yhteiskuntaan, yhdyskuntaan, jossa liikenne, asuminen, palvelut, ihmisten arki on mietitty niin, että me saamme siitä sitten myös elinkeinoja ja fiksumpia palveluita, että me vähennämme päästöjä, eikä vain mietitä energiatuotantoa tai vanhoja tapoja toimia.

Rakel Hiltunen (sdp): Politiikalla voidaan muuttaa maailmaa. Niin ovat ajatelleet ne kymmenettuhannet ihmiset, jotka alkoivat jo viime eduskuntakaudella vedota kansanedustajiin ja muihin suomalaisiin päättäjiin ilmastolain puolesta. Toki nämä vaatimukset olivat kireämpiä kuin ne, mitkä nyt toteutetaan tällä lailla, koska tässä ei ole faktisesti sidottuja määreitä siitä, mitkä ovat ne tavoitteet, mutta suunnan ja sitoutumisen aste on aivan varma. Minä olen varma, että Suomi on kansainvälisissä neuvotteluissa tämän jälkeen vahvempi osapuoli kaikilta osin.

Christina Gestrin (rkp): Tällä lailla osoitamme, että ilmastopolitiikka on ensisijainen asia, jolla on nyt ja tulevaisuudessa suuri merkitys poliittisessa päiväjärjestyksessä. Laki antaa ministeriöille uusia tehtäviä, jotka koskevat ilmastopolitiikan suunnittelua, seurantaa ja tavoitteita. Laki selventää myös ministeriöiden osalta eduskunnan niihin kohdistuvia odotuksia ja antaa ilmastopolitiikalle tarpeellista jatkuvuutta.

Kimmo Tiilikainen (kesk.): On ilahduttavaa, että suurten ongelmien kuten ilmastonmuutoksen edessä eduskunta on lähes yksimielisesti hyväksymässä tätä ilmastolakia. – – Se antaa vähän niin kuin lisää ryhtiä siihen taakse, ja ehkä arvo tällä lailla on se, että tässä on kuunneltu kansalaisyhteiskuntaa. Nimittäin kymmenien järjestöjen esittämään huoleen tulevaisuudesta ja siitä, että poliitikot ottaisivat ilmastonmuutoksen riittävällä vakavuudella, tähän ilmastolaki vastaa.

Keskustelussa esiintyi myös joitakin epäilyksiä ilmastolakia kohtaan. Kielteisiä puheenvuoroja eduskunnan keskustelussa esittivät perussuomalaisten kansanedustajat.

Kaiken kaikkiaan eduskunnan ilmastolakikäsittely kuitenkin osoitti, että kansanedustajien selvä enemmistö on kuullut suomalaisten toiveen vahvemmasta ilmastopolitiikasta.

Tämä eduskunta pääsee vielä osoittamaan sitoutumisensa ilmastonmuutoksen torjuntaan hyväksymällä ilmastolain lopullisessa äänestyksessä ensi viikolla. Monet kansanedustajat painottivat eduskuntakeskustelussa kansalaisten yhteydenottojen merkitystä lain etenemiselle. Olemme nyt melkein maalissa – kannustetaan siis päättäjiä päätöksenteon loppuun asti!