Polttava Kysymys -kampanja iloitsee siitä, että hallitus on tänään hyväksynyt esityksen ilmastolaiksi. Seuraavaksi ilmastolaki etenee eduskunnan käsittelyyn.
Polttava Kysymys -kampanja arvioi ilmastolain tuovan monia tärkeitä parannuksia suomalaiseen ilmastopolitiikkaan. Koalitio on tyytyväinen etenkin siihen, että laissa vahvistetaan Suomelle sitova päästövähennystavoite vuodelle 2050. Tarvittavien päästövähennysten toteuttamiseksi laki velvoittaa jokaisen hallituksen suunnittelemaan, miten muun muassa liikenteen, maatalouden ja asumisen ilmastopäästöjä vähennetään. Käytännön ohjauskeinojen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta arvioidaan nykyistä johdonmukaisemmin, ja kansalaisten ja eri sidosryhmien osallistumismahdollisuudet paranevat. Laki myös velvoittaa valtioneuvoston seuraamaan päästöjen kehitystä ja tarkistamaan suunnitelmia, mikäli päästöt eivät vähene riittävästi.
”Ilmastolaki tekee suomalaisesta ilmastopolitiikasta tehokkaampaa ja avoimempaa. On tärkeää, että jatkossa hallituksen on myös seurattava ilmastotieteellisen tiedon kehittymistä ja tarvittaessa korotettava päästövähennystavoitetta”, toteaa Polttava Kysymys -kampanjan koordinaattori Hanna Hakko.
Ilmastolakiesitys ei kuitenkaan kaikilta osin vastaa järjestöjen odotuksia. Polttava Kysymys -koalition mukaan eduskuntakäsittelyssä on vielä vahvistettava etenkin lakiin kuuluvia ilmastopolitiikan pitkäjänteisyyttä parantavia elementtejä. Polttava Kysymys on esittänyt, että pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmissa hallituksen tulisi esittää selkeä päästövähennysten polku, jota toteuttamalla ilmastotavoitteet saavutetaan ja ilmastopolitiikan ennakoitavuus paranee. Nyt esitetystä laista selvät välitavoitteet päästöjen vähentämiselle puuttuvat kokonaan.
”Monet kansanedustajat eri puolueista ovat aiemmin ilmaisseet kannattavansa vahvempaa ilmastolakia kuin mitä hallitus nyt esittää. Odotamme, että kansanedustajat lunastavat lupauksensa ja vahvistavat ilmastolaista vielä tehokkaamman välineen Suomen päästöjen vähentämiseen”, sanoo Hakko.
Ilmastolakiesityksen valmistuminen osoittaa, että kansalaistoiminnalla voidaan saada aikaan merkittäviä muutoksia politiikassa. Ilmastopolitiikan suunnitteluun onkin otettava koko yhteiskunta mukaan.
”Ilmastolakiesityksen tulo eduskuntaan on kansalaistoiminnan voimannäyttö. Olemme osoittaneet, että kansalaisten rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa voi olla yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja ratkaisujen esittäminen eikä vain kuluttajina toimiminen”, sanoo Hakko.
Polttava Kysymys –koalitiossa on 34 suomalaista järjestöä ja yhteisöä. Koalitio on aloittanut ilmastolain puolesta kampanjoimisen jo vuonna 2008. Kampanjaan on osallistunut satoja vapaaehtoisia, ja tuhannet suomalaiset ovat ottaneet sen aikana yhteyttä kansanedustajiin. Ilmastolailla on myös suomalaisten enemmistön kannatus. Kepan Taloustutkimuksella keväällä teettämän tutkimuksen mukaan 79% suomalaisista kannattaa ilmastolain säätämistä.
Lisätietoja
Hanna Hakko, kampanjakoordinaattori, Maan ystävät
etunimi.sukunimi@maanystavat.fi, 0445769999
Hallituksen esitykseen voi tutustua ympäristöministeriön sivuilla.
Polttava Kysymys on 34 eri järjestön ja yhteisön ilmastolakikampanja vuosittaisten, laillisesti sitovien ja ilmastotieteeseen perustuvien päästövähennysten puolesta. Siihen kuuluvat Allianssi, Attac, BirdLife Suomi, Helsingin nuorten ja opiskelijoiden YK-yhdistys, Kirkon ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Demarinuoret, Greenpeace, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Ilmastovanhemmat, Kepa, Kirkon ulkomaanapu, Kommunistinen Nuorisoliitto, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, Lapin yliopiston ylioppilaskunta, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Oulun yliopiston ylioppilaskunta, Plan Suomi Säätiön Lastenhallitus, Plan Suomi Säätiö, Ekokauppa Ruohonjuuri, Sosialidemokraattiset opiskelijat, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen ylioppilaskuntien liitto, Sähköautot.fi, Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Turun yliopiston ylioppilaskunta, Vasemmistonuoret, Vasemmisto-opiskelijat, Vegaaniliitto, Vihreä Elämänsuojelun Liitto ry, Vihreiden Nuorte n ja Opiskelijoiden liitto, WWF ja Åbo Akademis Studentkår.