Taloussanomat kertoi 17.2. vedonneensa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, koska työ- ja elinkeinoministeriö ei ole luovuttanut lehdelle energia- ja ilmastostrategian taustalla olevaa laskentamallia. Lehden mukaan “TEM on rikkonut julkisuusperiaatetta ja rajoittanut kansalaisten perusoikeuksia enemmän kuin demokraattisessa yhteiskunnassa on välttämätöntä”. Salailu estää julkisen keskustelun ja vaarantaa siten myös demokratian toteutumisen tärkeissä ja kauaskantoisissa päätöksissä.

Samaan aikaan luonnos hallituksen ilmastolakiesitykseksi on lausuntokierroksella. Lain tavoitteena on paitsi tuoda ryhtiä päästöjen vähentämiseen, myös vahvistaa eduskunnan ja kansalaisyhteiskunnan roolia ilmastopolitiikassa. Kohu salaisen energia-Excelin ympärillä osoittaa, että avoimuuden kasvattamista tarvitaan kipeästi.

Taloussanomien lisäksi energia- ja ilmastostrategian laskentamallia ovat pyytäneet nähtäväksi myös joukko öljyhuippuun perehtyneitä tietokirjailijoita sekä Greenpeace – tuloksetta. Valtiontalouden tarkastusvirasto on moittinut strategian valmistelua avoimuuden puutteesta.

Energiantuotantoa ja ilmastopolitiikkaa koskevat linjaukset vaikuttavat vuosikymmenten päähän tulevaisuuteen ja koskettavat jokaista. Siksi pitäisi olla  aivan itsestäänselvää, että näitä linjauksia valmistellaan avoimessa vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa. Myös taustaoletuksista on käytävä julkista keskustelua.

Ilmastolain valmistelussa hallituksella on erinomainen tilaisuus korjata ilmastopolitiikkaa vaivaava avoimuusvaje. Lakiluonnoksen 10 §:n mukaan “ilmastopolitiikan suunnitelmia valmisteltaessa on yleisölle varattava tilaisuus tutustua suunnitelmaluonnokseen sekä esittää siitä mielipiteensä kirjallisesti. Lisäksi keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä sekä 16 §:ssä tarkoitetulta tieteelliseltä asiantuntijaelimeltä on pyydettävä suunnitelmaluonnoksesta lausunto”. Pykälää on syytä täsmentää niin, että avoimuus koskisi myös taustaselvityksiä ja -laskelmia.