EU:n komissio julkisti tänään ehdotuksensa vuoden 2030 ilmastotavoitteiksi. Ehdotuksen mukaan EU:n pitäisi vähentää päästöjään 40% vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite ei ole linjassa ilmastotieteen suositusten kanssa. Eri arvioiden mukaan 40% päästövähennystavoite antaa vain 50% varmuuden siitä, että lämpeneminen pysyy alle kahdessa asteessa.
Monesti todetaan, että ilmastonmuutos on ihmiskunnan tulevaisuuden suurin uhka. Jos komission edotus päästövähennystavoitteeksi hyväksytään maaliskuun huippukokouksessa, käymme tuota uhkaa vastaan kolikonheiton varmuudella onnistumisesta.
Mikäli vaarallista ilmastonmuutosta haluttaisiin todella hillitä, tulisi EU:n vähentää päästöjään 60% vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Pelkkä päästövähennystavoite ei kuitenkaan riitä, vaan sen tueksi tarvitaan sitovat tavoitteet uusiutuvalle energialle ja energiatehokkuudelle. Komission ehdotus on heikko tässäkin suhteessa: se luopuisi EU:ssa myös jäsenmaakohtaisista uusiutuvan energian tavoitteista. Vuodelle 2030 asetettaisiin vain matala, 27% uusiutuvien tavoite, joka koskisi koko EU:ta yhdessä. Energiatehokkuuden rooli jää komission ehdotuksessa auki.
Epäonnistuneen esityksen puolestapuhujat sanovat, että elämme nyt eri maailmassa kuin vuonna 2007, jolloin EU:n 2020-tavoitteista sovittiin. Se on totta: tiedot ilmastonmuutoksen etenemisestä, riskeistä ja kustannuksista ovat kaikki synkentyneet entisestään. Samaan aikaan päästöt ovat kasvaneet nopeammin kuin kukaan on osannut ennustaa. Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan tarve on siis vuosien kuluessa kasvanut, ei vähentynyt.
Koska komission ehdotus jää kauas ilmastokriisin torjunnan tarpeista, täytyy EU:n jäsenmaiden ottaa entistä suurempi vastuu omasta ilmastopolitiikastaan.
Täällä Suomessa katseet kohdistuvat valmisteilla olevaan ilmastolakiin, joka vahvistaisi maamme sitoutumisen ilmastonmuutoksen torjuntaan ja loisi ennakoitavan suunnittelu- ja seurantajärjestelmän päästöjen vähentämiselle. Lakiin on kirjattava ilmastotieteilijöiden suosituksia noudattava pitkän aikavälin päästövähennystavoite ja velvoite päivittää sitä uusimman tieteellisen tiedon valossa. Tavoitteeseen on myös muodostettava päästövähennysten polku, joka antaa selvät raamit myös välivuosien ilmastopolitiikalle.
Ilmastolain ensimmäisen luonnoksen pitäisi tulla julki lähiaikoina. Lain linjauksista vastaavan energia- ja ilmastopolitiikan ministerityöryhmän on nyt pystyttävä osoittamaan, että komission lipsahduksesta huolimatta Suomi pitää ilmastolupauksistaan kiinni.