Teollisuusmaiden päästöt sysäsivät liikkeelle ilmastonmuutoksen, jonka vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin kehitysmaihin. Köyhimpien maiden puoli miljardia asukasta tuottavat alle puoli prosenttia maailman päästöistä, mutta äärimmäiset sääilmiöt ajavat juuri heidät ilmastopakolaisiksi, heikentävät hälyttävästi ruoka- ja vesiturvaa sekä vaarantavat kehitysyhteistyöllä vuosikymmenien aikana saavutetut tulokset. Kehitysmaiden köyhät kärsivät muutoksesta eniten, vaikka ovat sen syntyyn vähiten syyllisiä. Tästä on oikeudenmukaisuus kaukana.
Vuosisatojen aikana kasaantuneiden historiallisten päästöjensä vuoksi teollisuusmailla, kuten Suomella, on päävastuu leikata ilmastopäästöjään. Siksi Kepa on liittynyt Polttava kysymys -kampanjaan ja ajaa Suomeen ilmastolakia.
Kehitysjärjestönä Kepan ilmastotyön painopiste on kehitysmaihin liittyvissä toimissa, kuten ilmastorahoituksessa ja haavoittuvimpien ihmisten vaikutusmahdollisuuksien tukemisessa. Maat joissa Kepa toimii – Nicaragua, Tansania, Mekongin alue ja Mosambik – etsivät jo nyt tapoja sopeutua ilmastonmuutokseen. Esimerkiksi Tansaniassa kannetaan huolta malarian leviämisestä uusille alueille ja maatalouden kärsimistä vakavista vahingoista.
On selvää, että ilmastokriisin torjuminen vaatii globaalia yhteistyötä eri tulotason maiden välillä. Köyhillä ja kehittyvillä mailla on kuitenkin oltava oikeus ponnistella ylös köyhyydestä, aivan kuten nykyisillä teollisuusmailla aikanaan. Kiinan, Intian ja Brasilian alati kasvavista päästöistä huolimatta niiden henkeä kohden laskettu päästömäärä on vain murto-osa suomalaisten tupruttelusta. Kehittyvät maat ovat silti ryhtyneet toimiin päästöjensä hillitsemiseksi: monista puutteistaan huolimatta esimerkiksi Kiina satsaa suuria summia vihreään teknologiaan.
Ilmastolaki hyödyttäisi myös suomalaisia, sillä ilmastonmuutosta on huomattavasti halvempi hillitä kuin korjata vahinkoja jälkikäteen. Vaikka maailman keskilämpötilan nousu ei vielä ravistele lumipuvusta kuoriutuvaa pohjolaa, on vaalikeväänä luotava katse maailmalle. Meillä on valta tehdä päätöksiä jotka kantavat lähelle ja kauas – aina kehitysmaihin saakka.
Kirjoittaja työskentelee Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksessa kehityspoliittisena asiantuntijana.