Kirkon Ulkomaanapu on Polttava kysymys -kampanjassa mukana ajamassa ilmastolakia, koska tehokkailla päästövähennystoimilla on kiire ja jokaisen hallituksen on kannettava vastuunsa tämän tavoitteen toteutumisessa. Ilman näitä toimia ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivät kaikki, erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset kehitysmaissa. Tekosyitä vetkutteluun ei ole, sillä aikaisin aloitetut päästövähennykset ovat Suomen oman edun mukaisia.
Polttava kysymys -kampanja on erityisen ajankohtainen eduskuntavaalien alla, jotka tarjoavat Suomelle mahdollisuuden tehdä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. On tärkeää, että ilmastolaki, joka takaa riittävät ja aikaiset päästövähennykset kirjataan selkeästi tulevaan hallitusohjelmaan.
Ilmastonmuutos on yksi aikamme keskeinen oikeudenmukaisuushaaste: Teollisuusmaat ovat käyttäneet ilmakehää oman taloudellisen hyvinvointinsa luomiseen enemmän kuin niille kuuluisi ja niin paljon, että kehitysmaille ei ole tilaa kehittyä hiili-intensiivisesti eli jatkaa tällä saastuttavalla kehityspolulla. Samalla köyhät ja heikoimmassa asemassa olevat ihmiset kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista eniten, vaikka ovat vähiten vastuussa ongelman aiheuttamisesta. Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat vaarantaa ihmisoikeuksien toteutumisen sekä syventävää jo olemassa olevia ja luoda uusia kehitysongelmia.
Ripeät ja kunnianhimoiset ilmastotoimet ovat myös oman etumme mukaisia. Jos Suomi haluaa selvitä menestyjänä talouden murroksesta, päätökset sitovista päästövähennyksistä on tehtävä nyt. Kiina on jo maailman suurin puhtaan energian investoija ja tämä luonnollisesti vauhdittaa maan asemaa maailman suurimpana tuuliturbiinien ja aurinkopaneelien valmistajana. Kilpailukykymme lisäksi Eurooppa ja Suomi voivat ilmastotoimien voimin lisätä muun muassa niin energiaomavaraisuutta kuin työllisyyttäkin. Päästöjen hallittu vähentäminen on taloudellisesti edullisempaa kuin pakon edessä tehdyt rajut leikkaukset, koska teollisuudella on tällöin aikaa sopeutua muutokseen.
Jotta maailmanlaajuinen lämpötilan nousu saadaan rajoitettua mahdollisimman paljon alle 2 asteeseen, kansainvälinen laillisesti sitova, tehokas ja oikeudenmukainen sopimus tulee sopia mahdollisimman pian, ja Suomen on toimittava aktiivisesti sopimuksen aikaansaamiseksi. Suomi saa vaikutusvaltaa kansainvälisessä ilmastopolitiikassa vain uskottavilla kotimaisilla toimilla.
Uuden eduskunnan on sovittava kansallisesti sitovista päästövähennystoimista. Tähän velvoittavan kansallisen ilmastolain lisäksi Suomen olisi liityttävä EU:n edelläkävijämaiden joukkoon. Ruotsin, Saksan, Britannian ja usean muun EU-maan ympäristöministerit vaativat hiljattain avoimessa kirjeessä EU:ta nostamaan vuoden 2020 päästövähennystavoitteen 20 prosentista 30 prosenttiin. Suomen ja Euroopan on tehtävä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Se ei ole ainoastaan oman etumme mukaista, vaan meillä on myös velvollisuus vastata aikamme keskeiseen oikeudenmukaisuushaasteeseen.
Aino Pennanen, ilmastonmuutosasiantuntija, Kirkon ulkomaanapu