Ilmastonmuutoksen rajoittamisessa on onnistuttava. Käsistä karkaavan ilmastonmuutoksen sopeutumishaasteisiin vastaaminen ei yksinkertaisesti ole realismia. Maailman valtiot ovat sopineet, että ilmaston lämpeneminen rajoitetaan alle kahden asteen.

Päättäjät eivät kuitenkaan ole onnistuneet sitoutumaan päästövähennyksiin, jotka vastaisivat kahden asteen tavoitetta. Päästöjen kehitystä tarkastelemalla tai ikkunasta ulos katsomalla ei oikein tunnu siltä, että globaalina yhteiskuntana ponnistelisimme kohti yhteistä tavoitetta.

Saamme yhä useammin kuulla, että kahden asteen tavoitteen saavuttaminen ei ole todennäköistä tai ehkä edes mahdollista. Tästä ei voi tehdä päätelmää, että tavoitteesta olisi nyt syytä luopua. Epätoivoa on osattava lukea oikein. Tärkeitä asioita on kolme.

1. Historiallisten trendien jatkuminen ei ole luonnontieteellinen lainalaisuus. Koskaan aikaisemmin maailmanhistoriassa ei ole nähty sellaista muutosta, joka nyt tarvitaan ilmastokatastrofin pysäyttämiseen. Koskaan aikaisemmin ei myöskään ole yritetty tosissaan saada muutosta aikaan. Tätä haastetta ei saa sivuuttaa mahdottomana. Siihen on tartuttava. Sitovat, aikataulutetut tavoitteet päästövähennyksille auttavat löytämään keinot, joilla tavoitteisiin päästään.

2. Neljän tai kuuden asteen nousu maapallon keskilämpötilassa aiheuttaa muutoksia, joihin ei voi sopeutua. Tulvien, kuivuuden ja äärimmäisten sääilmiöiden seuraukset ihmisasutukselle ja ruoantuotannolle ylittävät sopeutumisen rajat monissa osissa maailmaa. Satotappiot ja vesipula haastavat hyvinvoinnin myös vauraissa maissa, puhumattakaan taloudellisista vaikutuksista maailmankauppaan kytkeytyneisyyden kautta. Suurimmat riskit liittyvät äärimmäisiin ja epälineaarisiin muutoksiin, joiden vaikutuksesta ilmastonmuutos alkaa voimistaa itse itseään. Kuka uskoo, että jatkuvien katastrofien runtelemassa maailmassa voidaan ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntia? Onko sopeutumisstrategiana sitten kenties satelliittiyhdyskunnan perustaminen Marsiin?

3. Ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen asteeseen ei tarkoita, että haitoilta vältyttäisiin. Hirmumyrsky Sandy, Suomen poikkeuksellisen sateinen syksy tulvivine peltoineen ja Arktisen alueen ennätysnopea sulaminen tarjoavat kouriintuntuvaa esimakua siitä, mitä on luvassa: jo kahden asteen lämpeneminen lisää satotappioita, äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamia vahinkoja ja muuta inhimillistä kärsimystä. Nyt voimme valita, hillitsemmekö ilmastonmuutosta siten, että siihen voi vielä jotenkuten sopeutua.

Ilmastohaasteen ratkaiseminen edellyttää, että lopetamme voivottelun ja ryhdymme toimiin. Ilmastotieteen mukaan tarvittaisiin 40 prosentin päästövähennys vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Suomi tavoittelee 20 prosentin vähennyksiä osana EU:ta. Suomessa fossiilisten polttoaineiden käyttöä tuetaan verotuksessa 1,5 miljardilla eurolla vuodessa. Kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa päivitetään parhaillaan ja ilmastolain valmistelu on käynnissä. Saadaanko kunnianhimon taso korjattua ja fossiilienergian tuet poistettua? Kunnanvaltuustoihin valittiin uudelle kaudelle juuri päättäjät, jotka ratkaisevat, miten energiaa tuotetaan ja käytetään Suomen kunnissa. Uusien kunnanisien ja -äitien kohtalonkysymys on tässä: miten Suomen kunnat vapautetaan kivihiili-, öljy- ja turveriippuvuudesta?

Ilmastohaasteeseen haetaan yhteistä ratkaisua jälleen YK:n ilmastoneuvottelujen jatkuessa Dohassa 26.11. Kiireellisin ratkaistava kysymys on, miten 5–9 gigatonnin kuilu tarvittavien ja olemassa olevien vuotta 2020 koskevien päästövähennyssitoumusten välillä saadaan kurottua umpeen. Kysymys on ratkaistava, jotta globaalien päästöjen kehitys saadaan uralle, jolla ilmastonmuutokseen sopeutuminen on vielä mahdollista. Maiden – myös ja erityisesti Suomen – on katsottava peiliin, sillä yhdessä sopimisesta ei tule mitään niin kauan, kun ilmastohaasteeseen vastaamiseen ei ole mandaattia kotimaasta.

Onko sitten jotain sellaista, mitä jokainen meistä voisi tehdä? Voimme muistuttaa päättäjiä siitä, että ilmastonmuutos on aikamme ratkaiseva haaste ja vaatia heiltä toimintaa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Ota yhteyttä meihin ja tule mukaan kertomaan suomalaisille päättäjille, että toimia päästöjen vähentämiseksi tarvitaan nyt.