Joukko ilmastolain valmistelun sidosryhmiä kokoontui torstaina 31.10. Kansallismuseon auditorioon kuulemaan ja keskustelemaan lain valmistelun etenemisestä. Seminaarin avauspuheenvuoron pitänyt ympäristöministeri Ville Niinistö korosti ilmastolain hyötyjä: ilmastopolitiikan ennakoitavuuden, kustannustehokkuuden ja demokraattisuuden paranemista.

Lain valmistelusta puolestaan kertoi ympäristöministeriön ylijohtaja Tuula Varis. Esityksen aikana osallistujille esiteltiin ilmastolain tämänhetkinen rakenne ja pykälien sisältöä hyvin yleisellä tasolla. Variksen mukaan työ on nyt saatu siihen asti, mihin se virkamiesten käsissä on mahdollista saada. Seuraavaksi energia- ja ilmastopolitiikkaa ohjaavat ministerit neuvottelevat siitä, millaisiksi ilmastolain yksityiskohdat muodostuvat. Ministereillä on käsissään iso haaste, kun monenlaisten ryhmien tarpeet on otettava huomioon.

Torstain sidosryhmäpaneelissa Maataloustuottajien keskusliitto MTK:n Liisa Pietola toivoi, ettei ilmastolaissa tehtäisi keinotekoista jakoa päästökaupan piirissä olevia ja sen ulkopuolisten sektorien välille. Sanna Poutamo Etelä-Savon maakuntaliitosta muistutti, että päästövähennystoimien paikallinen ja alueellinen ulottuvuus on tärkeää tunnistaa myös ilmastolain valmistelussa. Elinkeinoelämän keskusliiton Kati Ruohomäki puolestaan ei ollut ymmärtänyt, mihin tarvitaan ilmastolakia, ja miksi päästövähennystoimien suunnittelun lähtökohdaksi pitäisi ottaa vuoden 2050 päästövähennystavoite. Ilmastolain tärkein tehtävä on tietysti varmistaa, että päästöt vähenevät jämäkästi vuodesta toiseen – pykäliä sorvatessa mitataan siis hallituksen motivaatio torjua ilmastonmuutosta.

Ilmastolakia valmisteltaessa on tehty monenlaista taustaselvitystä. Yksi laajimmista on Ilmastopaneelin käsialaa. Riippumaton, eri alojen tutkijoista koostuva paneeli arvioi vuosi sitten selvityksessään, että suurin lisäarvo saataisiin kattavasta ja vahvasta ilmastolaista.

Polttava Kysymys -koalition tavoitteena on, että ilmastolaki ohjaisi tehokkaasti päästöjen vähentämistä. Keskeinen elementti laissa on tällöin ilmastopolitiikan suunnittelu- ja seurantajärjestelmä. Koalition omassa lakiesityksessä ehdotetaan, että jokaisen hallituksen pitäisi kautensa alussa antaa oma ilmastopolitiikan suunnitelmansa, joka sisältäisi sekä tavoiteltavan päästökehityspolun ja konkreettiset ohjauskeinot haluttujen päästövähennysten aikaansaamiseksi. Tämän hallituskausittain tehtävän suunnitelman tulisi olla linjassa pidemmän tähtäimen suunnitelman kanssa, jolla osoitetaan, kuinka päästöjä voidaan vähentää riittävästi vuoteen 2050 mennessä.

Alusta lähtien Polttava Kysymys -koalitiolle on ollut tärkeää myös tieteen ja politiikan vuoropuhelun parantaminen. Ilmastolaki voi auttaa tässä vakiinnuttamalla Ilmastopaneelin aseman sekä velvoittamalla hallituksen arvioimaan nykyistä tarkemmin, avoimemmin ja säännöllisemmin ilmastopolitiikan ohjauskeinojen vaikuttavuutta. Näin ilmastolain avulla voitaisiin systemaattisesti varmistaa, että asetetut tavoitteet saavutetaan kustannustehokkaasti ja varmasti.

Ilmastokatastrofin pysäyttäminen vaatii rivakoita päästövähennystoimia, IPCC:n uusin arviointiraportti vahvisti sen tänä syksynä. Onko tämä syksy myös se hetki, kun Suomen poliittiset päättäjät päättävät ryhtyä tuumasta toimeen ja säätää vahvan ilmastolain?

Jos haluat auttaa varmistamaan, että vastaus on kyllä, ota yhteyttä energia- ja ilmastopolitiikasta päättäviin ministereihin ja kerro heille, että haluat vahvan ilmastolain. Voit myös tukea Polttava Kysymys -koalition kampanjaa työssä vahvan ilmastolain puolesta.