Tulkinnat YK:n ilmastoneuvottelujen tuloksista Durbanissa vaihtelevat. Ympäristöministeriö luonnehtii tulosta tärkeäksi saavutukseksi: neuvottelu tulevan sopimuksen rakenteesta nytkähti eteenpäin. Ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöt ovat pettyneitä ja huolestuneita, sillä päätöksistä puuttuu sisältö.
Vuosi: 2011
Ilmastopaneeli vauhdittaa vahvaa ilmastopolitiikkaa
Tänään asetettu monitieteellinen ilmastopaneeli on tärkeä ensimmäinen askel hallituksen taipaleella kohti vahvaa ilmastopolitiikkaa. Polttava Kysymys -ilmastolakikampanja katsoo, että paneeli voi auttaa tuomaan ilmastotieteellisen tiedon takaisin poliittiseen päätöksentekoon, mistä se on ollut kauan kateissa. Seuraavat kaksi askelta ovat 40 prosentin päästövähennystavoitteen asettaminen vuodelle 2020 [1] sekä vahvan ilmastolain säätäminen.
Kiertueella toimivan ilmastopolitiikan puolesta
Seminaarin alkamisajankohdan lähestyessä paikallisryhmän aktiivien ajatukset pyörivät paljon käytännön järjestelyjen ympärillä. Lisäksi jännittää, tuleeko ihmisiä paikalle? Kun sali sitten täyttyy ilmastonmuutoksesta huolissaan olevista, ilmastopolitiikasta kiinnostuneista kuulijoista, voi huokaista tyytyväisenä. Päästään asian ytimeen, siihen, mikä ilmastopolitiikassa on pielessä ja mitä me yhdessä voimme asialle tehdä.
Ilmastopolitiikkakiertue pyörähti liikkeelle
Polttava Kysymys -kampanjan järjestämä Mikä mättää ilmastopolitiikassa –seminaarikiertue avaa ilmastopolitiikan perusteita ja kertoo, miten tavallinen kansalainen voi vaikuttaa ilmastopolitiikkaan. Kiertue polkaistiin käyntiin Oulun yliopistolla maanantaina 7.11. Keskustelu jatkui tiistaina Helsingissä.
Meillä on juuri nyt ruuhkaa: ilmastoratkaisujen runsaudenpula Durbanin kokouksen kynnyksellä
Kansalaistoiminta toi ilmastolain hallitusohjelmaan, työ jatkuu
Polttava Kysymys -ilmastolakikampanja käynnistyi lumiukkojen mielenilmauksella helmikuussa 2008. Kampanja esitteli suomalaisille täysin uudenlaisen konseptin ilmastokriisiin vastaamiseksi: vuosittaisiin päästövähennystavoitteisiin velvoittavan ilmastolain, jossa asetetaan ilmastotieteeseen perustuvat tavoitteet vuosille 2020 ja 2050. Runsaat kolme vuotta myöhemmin, kesäkuussa 2011, hallitusohjelmassa lukee:
Ilmastolaki Kataisen pöydällä
Ilmastolakia tukevat puolueet ovat vieneet asian hallitustunnustelija Jyrki Kataisen työpöydälle. Vihreät kertoi tänään lauantaina hallitusneuvotteluihin osallistumisen ehdoksi, että hallitus ”parantaa ympäristön- ja ilmastonsuojelun tasoa esimerkiksi säätämällä ilmastolain”. Aikaisemmin tällä viikolla sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto linjasivat Kataiselle, että ilmastolaki on yksi seuraavan hallituskauden tärkeimpiä lainsäädäntöhankkeita.
Uudessa eduskunnassa 65 ilmastolain tukijaa
Miksi Changemaker -verkosto on mukana Polttava Kysymys kampanjassa?
Ilmastonmuutos on polttava aihe ja koskettaa meidän jokaisen arkipäivää. Kuten aikaisemmissa blogikirjoituksissa (mm. Kepa: Ilmastolaki vaikuttaa kehitysmaihin) on tullut moneen kertaan sanottua, ilmastonmuutos vaikuttaa konkreettisimmin kehitysmaissa mm. kuivuutena ja aavikoitumisena. Changemaker sitoutuu Kirkon Ulkomaanavun tavoin kestävään ja humanitaariseen kehitysyhteistyöhön. Toimimalla yhdessä lievitämme maailmantuskaa ja pyrimme saamaan aikaan jonkinlaista muutosta yhteiskunnassa.
Kirkon Ulkomaanapu: Ilmastolaki tarpeen niin globaalin oikeudenmukaisuuden kuin Suomen oman edun vuoksi
Kirkon Ulkomaanapu on Polttava kysymys -kampanjassa mukana ajamassa ilmastolakia, koska tehokkailla päästövähennystoimilla on kiire ja jokaisen hallituksen on kannettava vastuunsa tämän tavoitteen toteutumisessa. Ilman näitä toimia ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivät kaikki, erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset kehitysmaissa. Tekosyitä vetkutteluun ei ole, sillä aikaisin aloitetut päästövähennykset ovat Suomen oman edun mukaisia.