Ilmastolakikampanja alkaa olla loppusuoralla. Lain käsittely valiokunnissa on jatkunut vuodenvaihteen jälkeen vauhdilla. Lausunto on saatu taannoin maa- ja metsätalousvaliokunnalta – toivottavasti myös talousvaliokunta saa omansa valmiiksi piakkoin. Sen jälkeen edessä on ympäristövaliokunnan käsittely, jonka tuloksena syntyvä mietintö menee eduskuntaan.

Ilmastolain käsittely on menneellä viikolla saatu päätökseen eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Valiokunta on yksi niistä neljästä, jotka antavat lausuntonsa ympäristövaliokunnalle, joka myöhemmin valmistelee eduskunnalle mietittön ilmastolaista.

Samaan aikaan kun eduskunnan valiokunnat käsittelevät Suomen tulevaa ilmastolakia, ollaan ilmastolain säätämisessä edetty myös Maltalla. Sikäläinen lakiluonnos oli äskettäin lausunnoilla ja vapaasti nähtävillä myös englanniksi käännettynä, joten lakiin oli mahdollista perehtyä ja vertailla sitä Suomessa työn alla olevaan lakiin.

Ilmastolain käsittely on ottanut askeleita eteenpäin valiokunnissa. Ainakin liikenne- ja viestintävaliokunta on saanut jo oma lausuntonsa valmiiksi. Valiokunta päätyi kannattamaan lain säätämistä: ”Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa esityksen hyväksymistä – -.”

Tämä oli hieno uutinen ilmastolakikampanjalle – kiitos valiokunnan kansanedustajille hyvästä päätöksestä!

Ennen IPCC:n tuoretta synteesiraporttia julkaistiin viime viikolla raportti, joka sisälsi uutta seurantatietoa Suomen ja muun Euroopan ilmastosuorituksista (EEA: Trends and projection in Europe 2014).

Vuoden 2013 alustavien tietojen mukaan näyttää siltä, että kokonaisuutena EU on oikealla polulla 20% päästövähennystavoitteensa saavuttamisessa vuoteen 2020 mennessä. Itse asiassa näyttää siltä, että suunnitelmissa olevien toimien kautta EU voisi päästä näillä näkymin 24% päästövähennykseen.

Se mitä raportti ei mainitse on se, että itse asiassa ilmastotieteen suositusten mukaan taloudellisesti kehittyneiden maiden tulisi päästä vuoteen 2020 mennessä jo 40% päästövähennyksiin.

Syksy on tähän mennessä ollut ilmastolain valmistelulle vauhdikasta aikaa. Kaikki lakia käsittelevät valiokunnat ovat nimittäin jo aloittaneet lakia koskevat asiantuntijakuulemiset ja alkaneet käydä keskusteluita laista. Ilmastolaista antavat lausuntonsa talous-, liikenne- ja viestintä-, maa- ja metsätalous- sekä perustuslakivaliokunta. Varsinaisen mietinnön eduskunnalle valmistelee ympäristövaliokunta saatuaan ensin lausunnot muista valiokunnista.

Vahvan ilmastolain puolesta kampanjoiva Polttava Kysymys -koalitio muistutti tänään 2.9. työhön palaavia kansanedustajia syksyn tärkeimmästä ilmastopäätöksestä.

Kun hallitusohjelmaneuvotteluita käytiin viimeksi vuonna 2011, hallituspuolueet eivät vielä päässeet yksimielisyyteen siitä, pitäisikö ilmastolaki säätää. Ohjelmaan kirjattiin, että laista valmistellaan esitys, mutta että siitä tehtäisiin vielä erillinen päätös. Kirjaus tuntui erikoiselta, koska hallituksella on aina mahdollisuus keskeyttää lain valmistelu ja päättää olla antamatta esitystä eduskuntaan.

Ilmastolaista keskustellessa jotkin tahot esittävät usein, että Suomen tulisi keskittyä mieluummin kansainvälisen politiikan edistämiseen. Suomen ilmastolakia käsittelevää kansainvälistä uutisointia ja kirjoittelua läpikäydessä kuitenkin huomaa, että kansalliset toimet nostattavat toivoa ja motivaatiota ilmastotoimiin myös muualla.

Polttava Kysymys -kampanja iloitsee siitä, että hallitus on tänään hyväksynyt esityksen ilmastolaiksi. Seuraavaksi ilmastolaki etenee eduskunnan käsittelyyn.

Polttava Kysymys -kampanja arvioi ilmastolain tuovan monia tärkeitä parannuksia suomalaiseen ilmastopolitiikkaan. Koalitio on tyytyväinen etenkin siihen, että laissa vahvistetaan Suomelle sitova päästövähennystavoite vuodelle 2050. Tarvittavien päästövähennysten toteuttamiseksi laki velvoittaa jokaisen hallituksen suunnittelemaan, miten muun muassa liikenteen, maatalouden ja asumisen ilmastopäästöjä vähennetään. Käytännön ohjauskeinojen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta arvioidaan nykyistä johdonmukaisemmin, ja kansalaisten ja eri sidosryhmien osallistumismahdollisuudet paranevat. Laki myös velvoittaa valtioneuvoston seuraamaan päästöjen kehitystä ja tarkistamaan suunnitelmia, mikäli päästöt eivät vähene riittävästi.