Ilmastolain toteutus on hyvää vauhtia käynnissä: parhaillaan valmistellaan ensimmäistä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa (KAISU), joka tähtää vuoteen 2030. Suunnitelma koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria – liikennettä, rakennusten erillislämmitystä, jätettä ja maataloutta – ja sisältää ilmastotoimenpideohjelman ja päästökehitysarviot. Suunnitelman valmistelua voi seurata ympäristöministeriön sivuilta.

Polttava Kysymys -koalitiossa vaikuttaneet järjestöt seuraavat prosessia osana normaalia poliittista vaikuttamistyötä. Varsinaista yhteiskampanjaa ei enää ole käynnissä.

Ilmastolakikampanjaa koordinoinut Maan ystävät keskittyy tällä hetkellä ilmastotyössään kahteen uuteen kampanjaan:

Hiilivapaa Suomi -kampanjassa vaikutetaan paikallisesti sen puolesta, että fossiilienergiavoimalat korvataan pian energiansäästöllä ja uusiutuvalla energialla.

Yhteisöenergia-kampanjan tarkoituksena puolestaan on edistää hajautetun uusiutuvan energian käyttöönottoa Suomessa.

Vuosi 2015 jäi suomalaisen ilmastovaikuttamisen historiaan vuotena, jona eduskunta hyväksyi ilmastoliikkeen pitkään vaatiman ilmastolain. Sitä ennen Polttava Kysymys -kampanja oli toiminut jo vuosia tavoitteen saavuttamiseksi.

Polttava Kysymys -kampanjan tarina on nyt koottu yksiin kansiin. Loppuraportissa käydään läpi mm. kampanjan käynnistämisen taustoja, kerrotaan kampanjan toimijoista ja toimintatavoista. Raportissa on pyritty avaamaan myös kampanjassa opittua, niin onnistumisineen kuin vaikeuksineen.

Toivomme, että taipaleemme Suomen ilmastopolitiikan korjaamiseksi kannustaa muitakin ryhtymään rohkeasti uusiin hankkeisiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja luottamaan siihen, että matkan varrella oppii. Tarinamme on osoitus kansalaisten valtaisasta voimasta muuttaa asioita.

Raportin on tuottanut Maan ystävät, joka toimi kampanjan koordinoivana järjestönä. Kerromme mielellämme kampanjan kokemuksista myös erilaisissa tilaisuuksissa ja koulutuksissa. Ota yhteyttä: ilmasto (at) maanystavat.fi.

Ilmastolain toimeenpano etenee! Ympäristöministeriö on tiedottanut, että laki tulee voimaan maanantaina 1.6.2015.

Lain toteutus alkaa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman laatimisella. Siinä tehdään linjauksia ja asetetaan lähivuosien päästövähennystavoitteita päästökaupan ulkopuoliselle sektorille, kuten liikenteeseen, asumiseen ja maatalouteen. Suunnitelman valmistelutyötä koordinoi ympäristöministeriö.

Prosessin aikana sidosryhmillä ja kansalaisilla on mahdollisuus perehtyä suunnitelmiin luonnosvaiheessa ja esittää niistä mielipiteensä.

Lisää tietoja ilmastolain toimeenpanosta voi lukea ympäristöministeriön tiedotteesta.

Eduskunta äänesti ilmastolain hyväksymisestä maaliskuussa 2015. Lain on määrä tulla lopullisesti voimaan vielä saman vuoden aikana. Ilmastolakia on mahdollista täydentää asetuksilla. Lakitekstin mukaan asetuksia voidaan vielä antaa viranomaisten vastuista ja Ilmastopaneelin tehtävistä.

Ilmastolain myötä hallituksella on velvollisuus antaa eduskunnalle säännöllisesti suunnitelmat ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi sekä vuosikertomukset toimien etenemisestä. Jatkossa ilmastopolitiikan suunnitelmat myös annetaan luonnosvaiheessa yleisön tutustuttaviksi ja kommentoitaviksi.

Ilmastolain toteutuksesta ja tulevista osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan valtionhallinnon kautta. Virallista tietoa löytyy esimerkiksi ympäristöministeriön ilmastolakisivuilta.

Nyt kun eduskunnan ilmastolakiäänestyksestä on kulunut hetki aikaa, on hyvä pysähtyä pohtimaan, millaisen ilmastolain Suomi on saamassa.

Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että ilmastolaki on monien eri näkemysten kompromissi, kuten poliittiset päätökset tavallisesti ovat. Jos ympäristöjärjestöt olisivat saaneet kirjoittaa lain itse, olisi se näyttänyt erilaiselta (ks. kampanjan oma lakiesitys). Niinpä ei ole yllätys, että Suomen uudessa ilmastolaissa on sekä vahvuuksia että heikkouksia.

Yksi Polttavan Kysymyksen tärkeimmistä tavoitteista oli saada lakiin kirjaus pitkän aikavälin päästövähennystavoitteesta. Ilmastolaki velvoittaakin vähentämään päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Selkeä numeerinen tavoitteen osoittaa, että laki ei ole vain symbolinen ele, vaan sillä aidosti tähdätään päästöjen vähentämiseen. Samalla on muistettava, että ilmastotieteen mukaan Suomen kaltaisen maan tulisi vähentää päästöjään vähintään 95 prosenttia. Ilmastolakiin onkin kirjattu, että tavoitteen riittävyyttä on jatkossa arvioitava tieteellisen tiedon kehittyessä, eli tavoitetasoon tullaan palaamaan vielä.

Jo aiemmin perustetun ilmastopaneelin rooli vahvistetaan myös laissa. Polttavan Kysymyksen yhtenä tavoitteena oli vahvistaa tieteellisen tiedon roolia ilmastopoliittisessa päätöksenteossa. Ilmastopaneelin lisäksi tähän pyritään ilmastolaissa säätämällä ilmastopolitiikan suunnitelmien vaikutustenarvioinnista.

Ilmastolaki tuo selviä parannuksia ilmastopolitiikan avoimuuteen. Ilmastopolitiikka on tehty pitkälti suljettujen ovien takana, ilman laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Aitoa ja avointa keskustelua ilmastotoimista, sen tavoitteista ja keinoista on jarruttanut se, että ilmastopolitiikkaa on tehty erilaisissa työryhmissä, ministeriöissä ja ministeriryhmissä vailla läpinäkyvyyttä ja osallistamista. Ilmastolain myötä politiikka ja sen taustalla olevat oletukset tuodaan jo ennen päätösten lukkoon lyömistä eduskunnan suureen saliin, avoimeen keskusteluun ja julkiseen tilaan.

Lisääntyvä avoimuus toivottavasti myös innostaa yhä useampia yhteiskunnan toimijoita sekä kansalaisia tuomaan omat näkemyksensä ja ratkaisuehdotuksensa esiin. Ilmastonmuutos on sen mittaluokan haaste, että kaikkien ideoita, ajatuksia ja panosta tarvitaan. Ilmastolain myötä tämä tosiasia otetaan vakavasti, ja se tarkoittaa demokratian vahvistamista.

Ilmastolaki myös selkeyttää ja tehostaa ilmastopolitiikan suunnitelmien tekoa ja niiden toteutumisen seurantaa. Pitkän aikavälin suunnitelmat tehdään jatkossa kerran kymmenessä vuodessa, konkreettisempia toimia suunnitellaan vaalikausittain. Suunnitelmien toteutumista seurataan vuosittain, jolloin eduskunnalla on nykyistä paremmat mahdollisuudet puuttua kehitykseen jos tavoitteista jäädään.

Suomen ilmastolaki on kansainvälisessä uutisoinnissa otettu vastaan myönteisenä osoituksena Suomen sitoutumisesta ilmastonmuutoksen torjuntaan. Monissa arvioissa on esitetty, että se omalta osaltaan kannustaa myös muita maita toimimaan. Tämä edesauttaa mahdollisuuksia edetä kansainvälisen ilmastopolitiikan tasolla. Lailla on siis vaikutusta oman maamme rajojen ulkopuolellekin.

– –

Ilmastolaki ei kuitenkaan ole täydellinen. Siihen jäi heikkouksia, sillä poliittiset päättäjät eivät olleet laajemmalti valmiita kunnianhimoisempiin päätöksiin.

Ilmastolaista puuttuvat numeeriset välitavoitteet. Siinä ei myöskään oli samanlaisia vahvoja hiilibudjetteja kuin lain esikuvana toimineessa Iso-Britannian ilmastolaista. Pitkäjänteisyyttä tuovat lakiin sisältyvät pitkän aikavälin suunnitelmat päästöskenaarioineen, mutta niiden velvoittavuus jäi epäselväksi. Ilmastovaikuttajille jää enemmän työsarkaa vahtia, että tulevat hallitukset ryhtyvät toteuttamaan ilmastotoimia ripeästi, eivätkä lykkää taakkaa tulevien sukupolvien harteille.

Lain heikko kohta on myös, että vaalikausittain tehtävät toimenpidesuunnitelmat koskevat vain päästökaupan ulkopuolista sektoria, eli karkeasti noin puolta Suomen päästöistä. Päästökauppasektorin toimia suunniteltaneen jatkossakin ilmasto- ja energiastrategioiden kautta. Niiden valmistelussa on ollut tähän asti merkittäviä puutteita avoimuudessa. Oletettavasti osa poliitikoista pelkäsi teollisuuden vastustavan päästökauppasektorin mukaan ottamista ja niinpä se jäi lain ulkopuolelle.

Käytännön toimet päästöjen vähentämiseksi päätetään erikseen, eli niistä ilmastolain perusteella ei voi vielä sanoa mitään.

– –

Epätäydellisyydestään huolimatta ilmastolaki on vankka viesti niin kotimaassa kuin maailmalla. Sitoutumalla suunnittelu- ja seurantajärjestelmään ja päästövähennystavoitteeseen kirjaamalla ne lakiin Suomi viestii suhtautuvansa määrätietoisesti ja ratkaisukeskeisesti ilmastonmuutoksen haasteeseen. Ilmastolaki sai lopulta eduskunnan äänestyksessä taakseen kaikkien puolueiden kansanedustajat perussuomalaisia lukuun ottamatta. Tämä antaa lupaavan viestin siitä, että päättäjät yli puoluerajojen ovat valmiita ryhtymään todellisiin toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Ilmastolain läpimeno ei tarkoita, että suomalainen ilmastoliike olisi saavuttanut jonkinlaisen lopullisen tavoitteensa. Ilmastolaki on yksi tärkeä askel kohti sellaista yhteiskuntaa, elinkeinoelämää ja elintapoja, jotka pystyvät toimimaan ympäristön meille asettamissa rajoissa. Tämän tavoitteen saavuttamisessa ilmastoliikkeellä on vielä pitkä tie edessään, mutta ilmastolain myötä se tie näyttää nyt hieman valoisammalta.

Ilmastolain läpimeno on laajan kansanliikkeen ansiota.

Yli kolmenkymmenen kansalaisjärjestön ja yhteisön Polttava Kysymys -ilmastolakikampanja on erittäin tyytyväinen eduskunnan päätöksestä säätää Suomeen ilmastolaki. Lailla vahvistetaan Suomelle sitova tavoite ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja edistetään ilmastopolitiikan avoimuutta.

Kampanja ilmastolain säätämiseksi on saavuttanut loppusuoran! Eduskunta on keskustellut laista täysistunnosta kahdesti, ja edessä on enää lopullinen äänestys lain hyväksymisestä. Äänestys on määrä suorittaa klo 13 alkavassa eduskunnan täysistunnossa perjantaina 6.3.

Polttava Kysymys -kampanja kävi viime viikolla kannustamassa kansanedustajia eduskuntatalolla hyviin keskusteluihin ja päätöksiin. Me odotamme ilmastolakia innolla!

Jos sinäkin haluat, että eduskunta päättää perjantaina säätää ilmastolain, käytä vielä vartti aikaasi kertoaksesi sen päättäjillemme – katso neuvoja kansanedustajille kirjoittamiseen täältä.

Pitkän odotuksen jälkeen eduskunta pääsi viimein keskustelemaan ilmastolaista täysistunnossaan 25.2. Keskustelun pohjaksi ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen esitteli valiokunnan mietinnön, jossa todettiin ilmastolain tuovan monia parannuksia Suomen ilmastopolitiikkaan. Valiokunta ehdotti mietinnössään eduskunnalle ilmastolain hyväksymistä.

Ilmastolakikampanja sai mahtavia uutisia tällä viikolla, kun eduskunnan ympäristövaliokunta päätyi mietinnössään kannattamaan ilmastolain säätämistä. Mietintö toimii pohjana eduskunnassa tehtävälle päätökselle ilmastolaista – tilanne näyttää siis nyt oikein hyvältä!

Ilmastolain valmistelussa on nyt saavutettu yksi virstanpylväs: kaikki neljä lakia käsitellyttä lausuntovaliokuntaa ovat nyt antaneet lausuntonsa hallituksen lakiesityksestä.