Pari viikkoa olemme yrittäneet toipua YK:n hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n viidennen arvioraportin toisen osaraportin painajaista muistuttavista tosiasioista: maapallon kahden asteenkin lämmön nousu esiteolliseen aikaan verrattuna toisi yhä enemmän nälkää, köyhyyttä, hirmumyrskyjä, tuhotulvia tai kuivuuteen kuolemista, luonnon monimuotoisuuden katoamista. Juuri julkaistu kolmas (ilmastonmuutoksen torjunta)osaraportti vahvistaa näiden vaikutusten uhkaa ellemme tee välitöntä perusteellista muutosta energiapolitiikassa. Tässä on toivon aspekti: voimme vielä pysyä maapallon 1,5 asteen lämmön nousun riskirajan alapuolella, kun toimimme heti ja ripeästi.